Sisällysluettelo
Suomi
Tapaustutkimukset

II.Tapaustutkimukset

Suomen terveydenhuollon aikajana.

Suomen väestöterveystyöllä on pitkät perinteet. Yksi Suomen tunnetuimpia väestöterveyspoliittisia hankkeita on äitiysraha ja neuvolatoiminta. 1940-luvulla Suomessa alettiin kiinnittää huomiota koululaisten terveyden vaalimiseen, mistä syystä Suomessa otettiin käyttöön kouluateriat sekä perustettiin koululääkäreiden ja kouluhammaslääkäreiden vastaanottoja. Tämä pitkään sovellettu väestöpoliittinen lähestymistapa ei kuitenkaan ottanut huomioon pitkäaikaissairauksia. 1960-luvun alkupuolella järjestöt, kuten Syöpäyhdistys, Diabetes- ja sydäntautiyhdistys ja Reumayhdistys tekivät aloitteen pitkäaikaissairauksien asettamisesta terveyspolitiikan keskiöön, ja näin ajan mittaan tapahtuikin.

Vuoden 1972 Kansanterveyslain tavoitteena oli Suomen väestön terveyden parantaminen perusterveydenhuollon, ehkäisevän terveydenhuollon ja väestöterveystyön kautta. Käytännön tasolla tämä toteutui siten, että kunnat perustivat terveyskeskuksia ja tarjosivat hammashoitoa kaikille alle 17-vuotiaille. 1970-luvulla alettiin lisäksi panostaa terveysvalistukseen, mikä näkyi myös ehkäisevänä hammashoitona. Kouluissa alettiin opettaa lapsille hampaiden harjaamista, ja fluoritablettien ja fluorihammastahnan käyttö yleistyi. Tulokset tulivat vähitellen näkyviin hampaiden reikiintymisen vähentymisenä.

Terveyspolitiikan painopiste on vaihdellut vuosien mittaan sitä myötä, kun näkemykset terveydestä, terveysongelmista ja terveistä elintavoista ovat muuttuneet. Pitkään jatkuneen väestöterveystyön ansiosta suomalaiset elävät nyt terveinä pitempään kuin koskaan ennen. Väestön ikärakenteen muutos ja julkiseen talouteen kohdistuvat paineet vaikuttavat myös sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Rakenteiden ja painopisteen uudistuksista huolimatta perusajatus pysyy samana: sosiaalisesti kestävä Suomi, joka tukee hyvinvointia ja terveyttä, lisää osallisuutta ja tuottaa ihmisten tarvitsemat palvelut ja turvan.

Tapausesimerkki: Suomen äitiysavustus ja äitiysajan terveydenhuolto

Suomen äitiysavustus on erinomainen esimerkki ehkäisevästä toimenpiteestä, jonka tarkoitus on tukea perheen hyvinvointia lapsen syntymän jälkeen. Suomen äitiysavustuslaki tuli voimaan 1937. Tuolloin äitiysrahan tarkoituksena oli tukea pienituloisia äitejä ja edistää lasten terveyttä.

Lain tullessa voimaan lapsikuolleisuus oli suurta, syntyvyys matalaa ja köyhyys yleistä. Äitiysavustuksella haluttiin torjua kaikkea tätä. Alhaisen elintason lisäksi ongelmia aiheuttivat huono yleinen hygienia, tuberkuloosi ja monet tartuntataudit.

Ensimmäiset 11 vuotta äitiysavustusta myönnettiin vain pienituloisille äideille. Vuonna 1949 äitiysavustusta alettiin myöntää kaikille Suomessa asuville äideille. Äitiysavustus kytkettiin myös tiiviimmin terveydenhuoltoon. Äitiysavustusta saadakseen odottavan äidin oli käytävä lääkärin tai kätilön vastaanotolla tai äitiysneuvolassa ennen neljättä raskauskuukautta. Näin odottavat äidit saatiin terveydenhuoltojärjestelmän piiriin ja lapsikuolleisuutta onnistuttiin vähentämään tehokkaasti.

Toimintatapa

Kaikki Suomessa pysyvästi asuvat äidit, joiden raskaus on kestänyt 154 päivää ja jotka ovat käyneet terveystarkastuksessa viimeistään 18. raskausviikolla, ovat edelleen oikeutettuja äitiysavustukseen. Alle 18-vuotiaiden adoptoitujen lasten vanhemmilla on yhtäläiset oikeudet äitiysavustukseen. Vanhempi voi ottaa avustuksen joko äitiyspakkauksena tai verottomana rahamääränä, joka tällä hetkellä (vuonna 2020) on 170 euroa.

Äitiyspakkaus on laatikko, jossa on yli 60 vastasyntyneen eniten tarvitsemaa tarviketta, muun muassa talvihaalari, makuupussi, sisä- ja ulkovaatteita sekä hoitotarvikkeita; vanhempia varten on myös kondomeja. Äitiyspakkauksen tarjoaa Kela. Pakkauksen laatikkoa voi käyttää kätevästi sänkynä, jossa vastasyntynyt voi nukkua ensimmäisten elinkuukausiensa ajan – kätkytkuoleman riski pienenee, kun vauva nukkuu selällään samassa huoneessa vanhempiensa kanssa, mutta ei samassa sängyssä kuin vanhemmat. Kätkytkuolema onkin Suomessa hyvin harvinainen.

Tulokset

Äitiysavustusten vaikutukset Suomen yhteiskuntaan ovat olleet merkittäviä. Äitiyspakkauksen terveysvaikutusten aikaansaamiseksi on ollut ratkaisevan tärkeää, että äitiysavustus on nivottu osaksi terveydenhuoltoa, johon kuuluvat myös terveystarkastukset. Säännölliset terveystarkastukset auttavat estämään sairauksia ja tunnistamaan mahdollisia riskejä jo varhaisessa vaiheessa. Vaikka äitiysavustuksen vaikutuksista esimerkiksi vastasyntyneiden kuolleisuuteen ei ole saatavilla suoraa tutkimusnäyttöä, monet asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että äitiysavustus – yhdessä muiden tärkeiden tekijöiden, kuten äitiys- ja lastenneuvoloiden kanssa – on osaltaan vähentänyt lapsikuolleisuutta Suomessa ja edistänyt väestöterveyttä.

Tällä hetkellä Suomen lapsi- ja äitiyskuolleisuus ovat maailman alhaisimpia. 1930-luvun loppupuolella noin yksi kymmenestä lapsesta kuoli ensimmäisen ikävuotensa aikana. Nykyään Suomessa alle yksivuotiaista kuolee vain muutama lapsi tuhannesta. Kuolleisuus on niin ikään laskenut dramaattisesti 1–14-vuotiaiden lasten keskuudessa: ajanjaksona 1989–2010 kuolleisuus yli puolittui.

Tapausesimerkki: Pohjois-Karjala-projekti

1950-luvulla aloitetussa seitsemän maata kattaneessa tutkimuksessa havaittiin, että sydän- ja verisuonitauteihin kuuluva sepelvaltimotauti aiheutti paljon kuolleisuutta Suomessa ja varsinkin Itä-Suomessa. Tulokset johtivat Pohjois-Karjala-projektin syntyyn. Kyseessä on kuuluisaksi tullut suomalainen terveydenedistämishanke, joka auttoi vähentämään sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä väestötasolla. Tämän seurauksena sydänsairauksien ilmaantuvuus laski, työikäisen väestön kokonaiskuolleisuus väheni ja väestön terveydentila parani.

Tutkimuksissa on osoitettu, että tupakointi, korkea seerumin kolesteroli ja korkea verenpaine ovat sydän- ja verisuonitautien merkittäviä riskitekijöitä. Muita sepelvaltimotaudin riskiä lisääviä tekijöitä ovat mm. ylipaino, liikkumattomuus, diabetes ja alhainen sosioekonominen asema. Pohjois-Karjala-projektissa tutkittiin vuosina 1978–1998 pohjoiskarjalaisten 15–64-vuotiaiden ihmisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja niiden muutoksia. Terveyskäyttäytymiseen vaikutettiin elämäntapamuutoksiin kannustamalla sekä viestinnällä, innovaatioiden levittämisellä, yhteisöjen organisoitumisella ja sosiaalisella markkinoinnilla.

Pohjois-Karjala-projekti onnistui vähentämään väestön yleisimpien pitkäaikaissairauksien riskitekijöitä. Sen seurauksena Pohjois-Karjalan työikäisen väestön kokonaiskuolleisuus, sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja syöpäkuolleisuus vähentyivät. Pohjois-Karjalassa asuvien terveyskäyttäytyminen muuttui myös kokonaisuudessaan parempaan suuntaan. Varsinkin ruokailutottumukset parantuivat ja miesten tupakointi väheni.

Tapausesimerkki: Akuutin iskeemisen aivohalvauksen hoitoketju Kanta-Hämeen keskussairaalassa

Esimerkki viestinnästä, joka on suunniteltu kannustamaan päivystyspoliklinikan henkilökuntaa.

Lähde: Heikkilä et al. 2016

Akuutin iskeemisen aivohalvauksen saaneet potilaat ovat suurin ensiapua tarvitseva neurologisten potilaiden ryhmä. Suomessa akuutin iskeemisen aivohalvauksen saa vuosittain noin 14 000 henkeä. Hämeenlinnassa sijaitseva Kanta-Hämeen keskussairaala on erikoissairaanhoitoa tarjoava sairaala, jossa kehitettiin ja otettiin käyttöön uusi akuutin iskeemisen aivohalvauksen hoitoprotokolla. Protokolla oli uusittava, sillä aiemmin vain sisätautilääkärit tai neurologit saivat hoitaa aivohalvauspotilasta, mikä aiheutti ongelmia erikoislääkäreiden saatavuuden vaihdellessa viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaan. Epävarmuus vastuulääkäristä ja tämän tavoitettavuudesta aiheutti viivästyksiä hoidon aloittamisessa. Hoidon nopea aloittaminen on aivohalvaustapauksessa ensisijaisen tärkeää, joten muutos oli tarpeen.

Suurin muutos hoitoketjussa on aivohalvauspotilaan hoitovastuun siirto neurologeilta tai sisätautilääkäreiltä akuuttilääkäreille tapauksissa, joissa neurologia ei ole saatavilla. Siirtymävaiheeseen kuului sairaanhoitajien ja lääkärien koulutusta ja käytännön harjoittelua sekä kliinisen henkilöstön motivointia muutokseen.

Tutkimustulokset osoittavat, että uusi protokolla ei vaaranna potilasturvallisuutta. Päinvastoin, uudelleenjärjestelyn jälkeen aika ”ovelta neulalle” ja aika oireiden alusta hoitoon pääsyyn on lyhentynyt. tPA-hoitoa saaneiden aivohalvauspotilaiden lukumäärä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Koska potilaiden NIHSS-pistemäärän mediaani laski eikä aivohalvausta jäljitteleviä tiloja hoidettu turhaan, aivohalvausprotokolla paransi akuutin iskeemisen aivohalvauksen saaneiden potilaiden hoitoa. On huomionarvoista, että tulokset saavutettiin jo protokollan lanseerauksen ensimmäisenä vuonna.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa kehitetty akuutin iskeemisen aivohalvauksen hoitoketjumalli oli ensimmäinen, joka nopeutti hoidon aloittamista siirtämällä iskeemisen aivohalvauksen saaneiden potilaiden hoitovastuun akuuttilääkäreille. Uudistus ei vaatinut lisäresursseja ja lyhensi hoitoonpääsyn viivettä sekä kokonaisuudessa että sairaalahoidon osalta. Tutkimusryhmän mielestä malli soveltuu käyttöönotettavaksi muuallakin Suomessa ja kansainvälisesti.

Akuutin iskeemisen aivohalvauksen hoitoketju Kanta-Hämeen keskussairaalassa

Lähde: Suomen Lääkärilehti

Kaavio sairaalan uudesta hoitoketjusta potilaille, joilla epäillään akuuttia iskeemistä aivohalvausta.

Lähde: Heikkilä et al. 2016

Avaintermistö

  • Akuuttia iskeemistä aivohalvausta on kansainvälisten hoitosuositusten mukaisesti hoidettava plasminogeenin aktivaattorilla (tPA) 4,5 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta ja 60 minuutin kuluessa potilaan saapumisesta päivystyspoliklinikalle, jotta hoidosta saataisiin paras mahdollinen hyöty.
  • Iskeeminen aivohalvaus on tapahtuma, jossa verihyytymä tukkii aivokudoksen verensaannin
  • tPA:ta annetaan potilaille laskimonsisäisesti, ja se liuottaa verihyytymät, jotka tukkivat verenkierron aivoihin.
  • NIHSS = NIH Stroke Scale = neurologista tilaa mittaava asteikko
  • Ischaemic stroke occurs when the blood supply to brain tissue is blocked by a blood clot
  • tPA is given to patients through an IV and it works by dissolving blood clots that block blood flow to the brain.
  • NIHSS = NIH Stroke Scale = Neurological status


Tapausesimerkki: Tampereen Tesoman hyvinvointipalveluallianssi

Tesoman hyvinvointiallianssi on täysin uusi organisaatio, joka tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman palveluja julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Tesoman hyvinvointiallianssi yhdistää alueen asukkaat heidän sosioekonomisesta asemastaan riippumatta ja tarjoaa terveys-, hyvinvointi- ja sosiaalipalveluja saman katon alla. Allianssi panostaa asukkaiden hyvinvointiin myös monilla muilla tavoilla. Konkreettinen esimerkki tästä on Tesoman hyvinvointikeskuksen yhteisökahvila, jonka tavoitteena on tuoda eri sukupolvet ja sosioekonomiset ryhmät yhteen.

Perinteisiin sopimusmuotoihin verrattuna allianssisopimus edustaa erilaista lähestymistapaa asiakkaiden ja toimeksisaajien välisessä yhteistyössä. Allianssit ovat yhteistyösopimuksia, joissa määritetään puitteet palveluntuottamiselle usean sidosryhmän kesken, joita voivat olla kunta, yksityinen terveyspalvelutuottaja ja kolmannen sektorin organisaatio.

Tesoman hyvinvointiallianssin kehittäminen liittyy Tampereen kaupungin palvelumallin uudistukseen ja kaupungin hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikkaan. Allianssin tavoitteena on lisätä Tesoman alueen asukkaiden hyvinvointia.

Toimintatapa

Palvelut toteutetaan julkisen (Tampereen kaupunki), yksityisen (terveyspalveluyritys Mehiläinen) ja kolmannen sektorin (Setlementti Tampere ry) toimijoiden allianssimallilla. Palvelukonsepti on luotu avoimessa yhteistyössä palvelun käyttäjien, kaupungin oman palvelutuotannon, yritysten ja yhdistysten kanssa. Hankinnat on toteutettu innovatiivisella mallilla, jossa yhdistyvät tulosperusteisuus, kehityskumppanuus ja erilaiset rahoitus- ja palkitsemismallit.

Allianssin pääperiaatteina on riskien ja hyötyjen jakaminen yhdessä, yhteiset tavoitteet, yhteinen ansaintamalli ja organisaatio, innovointi, toiminnan jatkuva parantaminen ja luottamuksen rakentaminen.

Tulokset

Allianssimallin etuina ovat kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palvelujen kehittämisen vauhdittuminen, kehitystyön integroituminen kaupungin toimintakulttuuriin sekä markkina- ja kumppanuusperusteisten hyötyjen realisoituminen.

Hyvinvointi saavutetaan lisäämällä palveluja, vahvistamalla itsehoitomahdollisuuksia ja kasvattamalla hyvinvointipalvelujen digitalisaation astetta. Kumppanuusverkoston toiminta mahdollistaa avoimen ja aktiivisen yhteistyön allianssin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Palvelujen kehittäminen ja tuotanto yhdessä asiakkaiden kanssa varmistaa palveluiden asiakaslähtöisyyden.

Hyvinvointipalvelujen suunnittelussa on haluttu ymmärtää Tesoman asukkaita ja aluetta ja siksi asukkaat on otettu monin tavoin mukaan kehitystyöhön.


Tesoman hyvinvointikeskus

Tesoman hyvinvointikeskus on Tesoma-allianssin tuote. Allianssin avaintulosalueet ilmentävät kolmoismaaliajattelua ja ovat

  • lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi
  • aikuisväestön hyvinvointi ja työkyky
  • ikääntyneiden hyvinvointi ja toimintakyky
  • raskaiden palvelujen käytön väheneminen
  • sidosryhmien tyytyväisyys hyvinvointikeskuksen työhön.

Toimintatapa

Tesoman hyvinvointikeskus koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta: sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palveluista, jotka tukevat kansalaisyhteisöä ja aktivoivat asukkaita. Keskus palvelee alueen kaikkia asukkaita, ja tarjoaa sosiaali- ja hyvinvointineuvontaa, palveluneuvontaa ja muita matalan kynnyksen palveluja.

Hyvinvointikeskuksesta tavoittaa myös monia Tampereen kaupungin keskitettyjä palveluita, kuten työllisyys- ja sosiaalipalvelut. Tällä tavoin palvelut viedään lähemmäksi asiakasta. Keskus toimii kotihoidon ja perhetyön keskuksena alueella. Hyvinvointikeskuksen asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan monituottajamallilla.

Konsepti on luotu avoimessa yhteistyössä palvelun käyttäjien, kaupungin, yritysten ja yhdistysten kanssa. Hyvinvointikeskuksessa on terveyskioski, jossa sairaanhoitaja tai muu terveydenhuollon ammattilainen tarjoaa matalan kynnyksen terveysneuvontaa ja muita kevyitä terveyspalveluja, kuten rokotuksia ja suun terveyden neuvontaa.

Alustavat tulokset

Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen kolmannen sektorin toimijat, matalan kynnyksen palvelut, yhteisön tuki ja palvelujen välinen yhteistyö ovat lisänneet merkittävästi paikallista hyvinvointia. Palvelujen ja niiden hallinnon vieminen lähelle loppuasiakasta tuntuu myös toimivan hyvin. Tämän kokemuksen perusteella allianssimallia voidaan suositella sosiaali- ja terveyspalvelujen malliksi.

Virallisia talouslukuja ei ole vielä julkaistu, koska Tesoma-allianssin tuloksia arvioidaan virallisesti vasta vuonna 2021 ensimmäisen kaupallisesti sitovan sopimuskauden päätyttyä. YLE on kuitenkin jo kertonut, että vuoden 2019 kustannustavoite 12,7 miljoona euroa alitettiin noin miljoonalla eurolla. Myös vuonna 2018 kustannukset olivat selvästi odotettua alhaisemmat – kustannustavoitteen yläraja oli 9,7 miljoonaa euroa, mutta todelliset kustannukset olivat 8,8 miljoonaa euroa.

Tulosperusteisten hankintojen sekä julkisen sektorin ja markkinatoimijoiden välisen yhteistyön katsotaan kiihdyttävän palvelujen digitalisaatiota (esimerkiksi Tesoman hyvinvointiallianssin tapauksessa Mehiläinen toi kuntalaisten käyttöön markkinoiden johtavia digiratkaisuja), kokeilevan kulttuurin käyttöönottoa ja kasvuyritysten markkinoille tuloa. Toistamalla Tesoman parhaiten onnistuneet kokeilut muualla voidaan parantaa palvelujen vaikuttavuutta.

Tapausesimerkki: Tulosperusteisella rahoitussopimuksella (SIB) rahoitettu lasten hyvinvointiohjelma

Lapset SIB -ohjelma keskittyy lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja rahoittaa lasten hyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä. Tarkoituksena on pienentää kunnille lastensuojelusta ja syrjäytymisestä koituvia kustannuksia todistetusti toimivilla varhaisen puuttumisen menetelmillä, jotka vähentävät lastensuojelupalvelujen tarvetta.

Ohjelman käynnisti viisi kuntaa: Helsinki, Hämeenlinna, Kemiönsaari, Lohja ja Vantaa. Kussakin kunnassa palvelutarjooma räätälöidään tiettyä lapsista ja heidän perheistään koostuvaa kohderyhmää varten lastensuojelutoimien tarpeen ehkäisemiseksi. Jokaisesta kunnasta valitaan eri kohderyhmä tarkemman analyysin perusteella. Valitulle kohderyhmälle räätälöidään suunniteltu, asianmukainen, oikea-aikainen ja lapsen tarpeisiin perustuva palvelupaketti, joka ottaa huomioon koko perheen tarpeet.

Esimerkki Lapset SIB -ohjelman toiminnasta on Vantaalla aloitettu Perhekumppani-toiminta, joka tukee kohderyhmän perheitä ja toimii tiiviissä yhteistyössä Vantaan sosiaali- ja koulutusalan ammattilaisten sekä kansalaisjärjestö SOS-Lapsikylän kanssa.

Toimintatapa

Ohjelman pituus vaihtelee kunnan mukaan kuudesta kahteentoista vuoteen. Lapsille ja heidän perheilleen annettuja ehkäiseviä sosiaalipalveluja tuottavat useat toimijat, jotka ovat pääasiassa kolmannen sektorin organisaatioita, kuten SOS-lapsikylä ja Icehearts.

Kun tulosperusteisen rahoitussopimuksen hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta tai kaupunki yleensä säästää kustannuksissa. Osa näistä säästöistä palautetaan tulosperusteista rahoitussopimusta hallinnoivaan rahastoon. Julkinen sektori siis maksaa vain saavutetuista tuloksista.

Ohjelmaa hallinnoi FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy (entiseltä nimeltään Epiqus Oy) yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2019. Sijoittajina ovat Espoon kaupunki ja Tradeka.

Tapausesimerkki: Tehohoitokonsortio laadunseurantaa varten

Suomalaiset anestesiologit ja tehohoitolääkärit perustivat Suomen Tehohoitokonsortion tehohoidon laadunseurantaa varten vuonna 1994. Tehohoidon lisääntyessä 1960- ja 1970-luvulla virisi myös mielenkiinto tämän uuden ja kalliin hoitomuodon tuloksia kohtaan. Alkuvaiheessa tehohoitoyksiköt hoitivat suurta määrää potilaita, joiden ennuste oli toivoton, minkä vuoksi kuolleisuus oli korkea. Siksi hoitotuloksia oli tarpeen tutkia ja julkaista. Tehohoitokonsortion tutkimustyön alkuajat olivat haastavia, mutta viime vuosina tutkimusta on tehty paljon. Tällä hetkellä Tehohoitokonsortion tehtävä on koordinoida tehohoitoyksiköiden vertaisarviointia ja ohjata tehohoidon laadunseurantaa ja vertailuanalyysiä.

Toimintatapa

Tehohoitokonsortioon kuuluvat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Suomen keskus- ja yliopistosairaaloiden teho-osastot. Kunkin hoitojakson tärkeimmät tiedot, kuten sairauden vakavuus, annettu hoito ja hoitotulokset, tallennetaan kansalliseen laatutietokantaan.

Tulokset

Tehohoitokonsortioon kuuluvien osastojen kesken virinnyt yhteistyö on tuottanut jo useita laajoja prospektiivisia kohorttitutkimuksia, jotka toteutetaan monikeskustutkimuksina (FINNICU).

Yksi esimerkki näistä kohorttitutkimuksista on FINNSEPSIS-tutkimus, joka lisäsi yleistä tietoutta sepsiksestä ja tehosti sen hoitoa. Tutkimus osoitti, että jopa vaikean sepsiksen hoito on erittäin kustannustehokasta. FINNSEPSIS-tutkimus oli ensimmäinen kohorttitutkimus ja se osoitti, että suomalainen tehohoitoyhteisö kykenee laadukkaaseen tutkimusyhteistyöhön koko maan laajuudelta. FINNSEPSIS-tutkimuksen jälkeen on tehty useita uusia kohorttitutkimuksia.

Duodecimin artikkeli vuodelta 2018 kehottaa tehohoitoa, samoin kuin muitakin erikoisaloja, tekemään seuraavat laadunvalvontatoimet: ”Sote-uudistuksen yhteydessä Suomeen tulisi luoda terveydenhuollon laaturekisterejä koordinoiva keskus, jolla olisi resurssit rahoittaa keskeisten rekistereiden toimintaa ja oikeus taltioida henkilötunnus ja linkittää eri rekistereiden tiedot toisiinsa. Kattava ja hyvälaatuinen rekisteritieto antaa oivan mahdollisuuden hoidon vaikuttavuuden seurantaan ja myös korkeatasoiseen tutkimustyöhön.”

Tapausesimerkki: FINBB-biopankki

Vuonna 2017 perustettuun FINBB-biopankkiin kuuluvat kaikki Suomen julkiset biopankit. Pankin perustivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, suomalaiset yliopistot ja suomalaiset yliopistosairaalat.

Biopankkitoiminnalla tarkoitetaan ihmisistä peräisin olevien näytteiden (veri-, koepala-, yms.) ammattimaista keräämistä, säilyttämistä ja luovuttamista. FINBB auttaa lääketieteellistä tutkimusta uusien lääkkeiden ja hoitojen etsinnässä ja suojelee samalla näytteiden luovuttajien oikeuksia ja yksityisyyttä. Kaikki näytteet on lahjoitettu vapaaehtoisesti, ja näytteen luovuttajien yksityisyyttä suojellaan tiukasti. Näytteitä säilytetään pitkäaikaissäilytyksessä tulevia lääketieteellisiä tutkimuksia varten, mikä mahdollistaa vuosikymmenten mittaisten tietoaineistojen laatimisen.

BBMRI-ERIC on Euroopan laajuinen biopankkihanke, jossa Suomi on mukana (BBMRI.fi). Tavoitteena on tukea laadukasta tutkimusta biologisilla näytteillä. Suomessa biopankkeja valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, joka on tällä hetkellä myöntänyt toimiluvan 10 biopankille Suomessa.

Lähde: BBMRI

Tapausesimerkki: Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä

Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisella käytöllä viitataan terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteydessä kerättyjen asiakas- ja rekisteritietojen käyttöön johonkin muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen.

Suomessa sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä ohjaa erillinen laki (Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, eli toisiolaki). Laki astui voimaan toukokuussa 2019 ja sen puitteissa sosiaali- ja terveystietoja voidaan käyttää potilasta ja terveydenhuoltoa hyödyttävällä tavalla.

Toisiolain tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa sekä sosiaali- ja terveysalan ohjaus-, valvonta-, tutkimus- ja tilastotarkoituksessa tallennettujen henkilötietojen tehokas ja tietoturvallinen käsittely. Lisäksi tavoitteena on turvata yksilön luottamuksensuoja tietojen käytön ja tallennuksen osalta sekä yksilön oikeudet ja vapaudet henkilötietoja käsiteltäessä.

Laki poistaa lupakäsittelyn hallinnon päällekkäisyyksiä, virtaviivaistaa luvitusprosessia ja tehostaa eri rekistereistä peräisin olevan tiedon lajittelua. Sosiaali- ja terveystietoaineistojen käyttö tutkimustarkoituksiin helpottuu myös.

Lain sallimia toisiokäyttöjä ovat tieteellinen tutkimus, tilastot, tutkimus- ja kehitystoiminta, viranomaisten ohjeistus- ja valvontatyö, viranomaisten suunnittelu- ja raportointivelvoitteet, opetus ja tiedon hallinta.

Käytännön esimerkki lain hyödyistä tullaan näkemään sote-uudistuksessa, jossa tärkeinä kehityskohteina ovat palveluntuottajien tiedonhallinnan edistäminen ja kansallisten seurantatietojen laajentaminen ja ajantasaistaminen. Toisiolaki edistää päätöksentekoa tukevaa tiedon käyttöä.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Avaintermistö

Rajahinta on alin hinta, jolla myyjä on valmis myymään tuotteen tai palvelun, tai toisaalta ylin hinta, jonka ostaja on valmis tuotteesta tai palvelusta maksamaan.

Tapausesimerkki: Lonkan ja polven tekonivelleikkauksen hoitotulosten mittaaminen

Nivelrikko on ikääntymiseen liittyvä niveliä rappeuttava sairaus ja kymmenen eniten invalidisoivan sairauden joukossa kehittyneissä maissa. WHO:n mukaan nivelrikkoa sairastavista 80 %:lla on liikerajoituksia ja 25 % ei suoriudu päiväaskareistaan. Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat tehokkaita mutta kalliita hoitoja, jotka parantavat potilaan elämänlaatua ja toimintakykyä merkittävästi.

Suomessa tehdään vuosittain noin 10 500 lonkan tekonivelleikkausta ja 11 500 polven tekonivelleikkausta. Leikkaus on tärkeää tehdä erittäin laadukkaasti, jotta potilaalle koituva hyöty on mahdollisimman suuri. Tekonivelsairaala Coxa on hyvä esimerkki suomalaisesta sairaalasta, joka mittaa ja julkaisee toimintaansa koskevat PROM-mittarit vuosittain.

Tulosten mittaaminen on tärkeä osa laadunvalvontaa ja tulosten julkaiseminen antaa potilaille tietoa, jota nämä tarvitsevat valitessaan palveluntuottajaa.

Tekonivelleikkauksen vaikutusta potilaan kokemaan vointiin mitataan potilaan omaan arvioon perustuvalla Oxford-oirekyselyllä. Potilas vastaa 12:een oireitaan koskevaan kysymykseen ja vastausten perusteella lasketaan pistemäärä. Enimmäispistemäärä on 48.

Esimerkkejä Coxan Oxford-oirekyselyn pisteistä vuodelta 2019

Oxfordin oirekysely

Leikkauksen onnistumisen mittaaminen on tärkeää laadunvalvonnan kannalta. Leikkausta voidaan pitää onnistuneena, jos potilas ei tarvitse uutta leikkausta kahden vuoden kuluessa. Myös sairaalahoitoon palaavien potilaiden määrä kertoo, onko leikkaus onnistunut: potilaat palaavat osastolle, jos leikkauksen jälkeen ilmenee komplikaatioita, joten mitä vähemmän potilaita palaa sairaalahoitoon, sitä harvemmilla on ilmennyt leikkauskomplikaatioita tai muita ongelmia.

Komplikaatiomittareita

Lähde: Coxa

Infektio on yksi hankalimmista komplikaatioista tekonivelleikkauksen jälkeen. Infektioiden seuranta on tärkeä osa jatkuvaa laadunvalvontaa leikkauksen jälkeen.

Infektioprosentti vuoden kuluessa leikkauksesta.

Lähde: Coxa

Oxford-oirekyselyn kaltaisten kansainvälisesti tunnustettujen ja validien PROM-mittarien käyttö mahdollistaa hoitotulosten vertailun laajemminkin. Kansainvälisen tekonivelleikkaustutkimuksen tulokset julkaistiin OECD:n raportissa vuonna 2019.

Karkeat Oxfordin polvioirekyselyn pisteet ennen ja jälkeen leikkauksen 2013-2016 (tai lähin vuosi)

Karkeat Oxfordin lonkkaoirekyselyn pisteet enne ja jälkeen leikkauksen 2013-2016 (tai lähin vuosi)

Lähde: OECD

Loading...

Kirjaudu ja tee tehtäviä

Kun olet suorittanut luvun 4,

  • ymmärrät miten terveydenhuolto on järjestetty ja rahoitettu Suomessa.
  • osaat kertoa, miten vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa sovelletaan Suomessa.

Olet päässyt luvun 4 loppuun

Oikeita vastauksia

0

%

Tehtäviä tehty

0

/0

Seuraava luku

Katse tulevaisuuteen

Aloita →