Sisällysluettelo
Katse tulevaisuuteen
Tulevaisuutta muovaavat globaalit megatrendit

I.Tulevaisuutta muovaavat globaalit megatrendit

Tässä luvussa tarkastellaan terveydenhuollon tulevaisuutta ja hahmotellaan yksi mahdollinen kehityskulku. Luvussa käsitellään globaalien megatrendien, kuten ilmastonmuutoksen, vaikutusta terveyteen ja terveydenhuoltoon kaikkialla. Lisäksi luvussa esitetään maailmanlaajuisesti saatua näyttöä siitä, mitkä strategiat ovat tehokkaimpia näihin valtaviin haasteisiin vastaamisessa. Luku 5 sisältää edellisiä lukuja enemmän muilta toimialoilta saatuja oppeja, yksittäistapauksia sekä ideoita, jotka saattavat ehkä toimia, mutta joista ei vielä ole tarpeeksi empiiristä näyttöä terveydenhuollossa.

Terveydenhuollon tulevaisuutta pohdittaessa on tärkeää ymmärtää siihen vaikuttavia megatrendejä. Megatrendit ovat rakenteellisia murroksia, jotka saavat aikaan suuria yhteiskunnallisia, taloudellisia, poliittisia, teknologisia tai ympäristöön liittyviä muutoksia. Megatrendit muotoutuvat hitaasti, mutta käynnistyttyään ne voivat mullistaa organisaatioiden, toimialojen ja yhteiskuntien toimintatavan täysin.

Kiivastahtisessa muutoksessa hyvinvointijärjestelmien ja julkisen hallinnon rahoituspaineet ja resursointitarpeet lisääntyvät ympäri maailmaa. Siksi on tärkeää varmistaa, että julkisrahoitteiset palvelut ovat kestävällä pohjalla.

Seuraavassa esitellään muutamia tärkeimpiä megatrendejä, joita on syytä pohtia terveydenhuoltojärjestelmiä uudistettaessa. Ennustamisen vaikeus on kuitenkin aina pidettävä mielessä. Erinomainen esimerkki tästä on COVID-19-pandemia ja sen vaikutukset kaikkialla maailmassa. On ratkaisevan tärkeää hahmottaa tulevaisuutta muovaavat voimat ja niiden vaikutus, sillä vain niin voidaan laatia muuntojoustava strategia.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos uhkaa puhtaan ilman, puhtaan juomaveden ja ravitsevien elintarvikkeiden saatavuutta sekä asumisen turvallisuutta. Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt merenpinnan nousua, äärimmäisten sääilmiöiden yleistymistä, helleaaltoja ja kuivuutta, metsäpaloja ja hyttysten levittämien tautien, kuten malarian, esiintymisalueiden laajenemista. Ilmastonmuutoksesta aiheutuu varovaisen arvion mukaan vuosittain 250 000 ylimääräistä kuolemaa aikavälillä 2030–2050. Näistä 38 000 johtuu ikääntyneiden lämpöhalvauksista, 48 000 ripulista, 60 000 malariasta ja 95 000 lapsuusajan aliravitsemuksesta.

Ilmastonmuutoksen vaikutus ihmisten terveyteen

Lähde: ARUP

Digitalisaatio

Teknologia on levittäytynyt kaikkialle, ja se on nykyään erottamaton osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Kansalaiset myös omaksuvat teknologiaa käyttöönsä yhä nopeammin. Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat jo mullistaneet useita toimialoja, eikä terveydenhuolto ole poikkeus, vaikka digitalisaatio terveydenhuollossa laahaakin muita toimialoja jäljessä.

Teknologian käyttöönotto yhdysvaltalaisissa kotitalouksissa, 1860-2019

Lähde: ourworldindata.org

Digitalisaatio – ja varsinkin data – on terveydenhuollon sidosryhmille äärimmäisen tärkeää. Maksajan näkökulmasta data mahdollistaa kannustimien oikeanlaisen kohdistamisen, jolloin päästään keskittymään hyvien terveystulosten aikaansaamiseen. Kuten luvussa 2 todettiin, eri lähteistä peräisin olevia yhdistettyjä tietoja voidaan käyttää kliinisessä päätöksenteossa, väestön terveyden hallinnassa, tutkimus- ja kehitystyössä sekä innovoinnissa.

Nykyisten terveystietojen parempi käyttö saattaa vähentää kustannuksia ja parantaa hoitotuloksia. OECD:n mukaan terveydenhuollon digitalisoinnin mukanaan tuomat tehokkuuden paraneminen ja hukan väheneminen voivat säästää OECD-maissa yhteensä 600 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain. Kyseinen summa vastaa 8 %:a nykyisistä terveysmenoista. Koska akuuttihoito sairaalassa on kalliimpaa kuin yhteisölähtöinen hoito, digitalisaation tarjoama mahdollisuus sairauksien ennakointiin ja varhaiseen puuttumiseen vähentää tulevia hoitotarpeita, mikä on maksajan kannalta etu.

Jakamis- ja kiertotalous

Jakamistalous perustuu sellaisen omaisuuden jakamiseen, joka ei ole koko ajan aktiivisessa käytössä – esimerkiksi henkilöautot seisovat käyttämättömänä suurimman osan ajasta. Terveydenhuollossa jakamistaloutta voitaisiin toteuttaa esimerkiksi jakamalla hoitohenkilökuntaa, toimitiloja ja muita resursseja. Jakamistalousajattelua hyödyntävä lähestymistapa saattaisi parantaa hoidon saatavuutta varsinkin harvoin käytettyjen resurssien osalta.

Vaikka terveysala ei ole ollut kiertotalouskeskustelun polttopisteessä, sen ilmastojalanjälki on varsin merkittävä. Yli 4 % maailman ilmastopäästöistä on peräisin terveysalalta — jos terveysala olisi valtio, se olisi maailman viidenneksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja.

Kiertotalouden periaatteiden omaksuminen terveysalalla saattaisi tuottaa merkittäviä etuja. Edut toteutuisivat paitsi suoraan, esimerkiksi resurssien tehokkaamman käytön tuomina säästöinä, myös epäsuorasti parempana terveytenä ja pienempänä ympäristövaikutuksena.

Terveydenhuollon eri toimijoiden globaali ilmastojalanjälki

Lähde: Health Care Without Harm 2019

Ikääntyvän väestön tarpeet, yleistyvät pitkäaikaissairaudet ja kustannusten nousu

Kuten luvussa 1 todettiin, kustannusten nousu on merkittävä ongelma terveydenhuollossa. Vaikka tehokkuus on pitkään ollut terveydenhuollon organisaatioiden painopisteenä, tehtävää on edelleen paljon. OECD:n raportti ”Tackling Wasteful Spending on Health” esitteli huolestuttavia tietoja turhista hoidoista ja hukkaan menneistä resursseista: arvioiden mukaan OECD-maiden terveydenhuoltomenoista menee hukkaan 10–34 %.

Suurin terveydenhuoltoalan haaste lähivuosina liittyy kuitenkin väestön ikääntymiseen. Ikääntyvien ja yhä sairaampien ihmisten ennaltaehkäisevään hoitoon on kiinnitettävä paljon enemmän huomiota, sillä terveydenhuoltomenot kasvavat iän myötä varsinkin sellaisilla henkilöillä, joilla on elintapoihin liittyviä pitkäaikaissairauksia.

Terveydenhuollon kustannukset ja ikäryhmät

Lähde: Public Health England

Ikääntyvä väestö

YK:n vuoden 2019 väestöennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä maailman ihmisistä joka kuudes on yli 65-vuotias, kun vuonna 2019 luku oli joka yhdestoista. Vuoteen 2100 mennessä maailman väestöstä suurin osa on ikääntyneitä. Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. EU:ssa ikääntymisen kustannusten BKT osuuden odotetaan kasvavan 1,7 prosenttiyksikköä vuoteen 2070 mennessä, kun mukaan luetaan julkiset eläke-, terveydenhuolto-, pitkäaikaishoito-, koulutus- ja työttömyysmenot.

Ikääntyminen siirtää kulutusta kestokulutushyödykkeistä palveluihin. Kysynnän kasvu luo uusia markkinoita, kiihdyttää palveluinnovaatioita ja luo terveydenhuoltoalalle uusia ammatteja ja tehtäviä. Toisaalta hoidon tuottaminen suuremmalle ihmismäärälle rajoitetuin resurssein edellyttää uusia lähestymistapoja, sillä kansalaiset maksavat itse vain pienen osan käyttämistään terveyspalveluista, vaikka kansalaisille itselleen kohdistuvien maksujen osuus tuleekin kasvamaan erityisesti hoivapalveluiden suhteellisen määrän kasvaessa. Jos terveydenhuolto-organisaatiot ja päättäjät reagoivat tähän muutokseen passiivisesti, muutostahti tulee kiihtymään entisestään. Siksi kaikkien osapuolten on tärkeää ymmärtää, mikä muutosta ajaa ja mitkä ovat ne konkreettiset parannukset, joita ihmiset arvostavat ja odottavat saavansa.

Pitkäaikaissairaudet

Kuten luvussa 3 mainittiin, pitkäaikaissairauksista (eli tarttumattomista taudeista) on tulossa yksi suurimmista haasteista globaalisti. Pitkäaikaissairaudet ovat suurin kuolinsyy, sillä niihin kuolee vuosittain yli 36 miljoonaa ihmistä, mikä on 63 % kaikista vuosittaisista kuolemista. Erityisen paljon ihmisiä kuolee syöpään, diabetekseen, mielenterveyssairauksiin, sydäntauteihin tai hengityselinsairauksiin. Noin 80 % kaikista pitkäaikaissairauskuolemista tapahtuu maissa,jotka ovat matala- tai keskituloisia.

Maailman talousfoorumi WEF:n mukaan joka kolmannella aikuisella maailmassa on useita pitkäaikaissairauksia. Samanaikaisilla pitkäaikaissairauksilla on tietenkin suurin vaikutus potilaaseen itseensä ja tämän hyvinvointiin, mutta monesti myös potilaan hoitokustannukset kaksinkertaistuvat jokaisen uuden komplikaation myötä. WEF:n tutkimuksen mukaan syövän, diabeteksen, mielisairauksien, sydänsairauksien ja hengityselinsairauksien taloudellinen vaikutus voi nousta jopa 47 biljoonaan (47 tuhatta miljardia) Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Suomessa pitkäaikaissairauksien aiheuttama vuotuinen taakka on lähes 17 miljardia euroa, kun mukaan otetaan epäsuorat kustannukset, kuten tuottavuuden menetys.

Työn tulevaisuus

Työ on merkittävässä murroksessa. Digitalisaatio ja muut teknologiat, kuten tekoäly, automaatio ja robotiikka mullistavat monia ammatteja. Arvioiden mukaan tulevaisuudessa kysyntä kohdistuu entistä enemmän töihin, joissa vaaditaan teknistä, sosiaalista ja emotionaalista osaamista sekä korkeamman tason kognitiivisia taitoja. Jotkin ammatit saattavat hävitä koneiden myötä, mutta tilalle tulee monia uusia. Väestön ikääntyminen todennäköisesti lisää terveydenhuoltopalvelujen kysyntää, mikä vuorostaan luo kysyntää terveydenhuollon ammattilaisille, joista on pulaa jo nykyään.

Digitalisaatio helpottaa myös osaamisen jakamista sekä etä- ja projektitöitä. Useissa ammateissa tämä on jo kiihdyttänyt freelancetalouden syntyä. Vaikka freelancereille on tällä hetkellä kysyntää lähinnä ohjelmistokehityksessä ja vastaavilla aloilla, freelancertyö tulee luultavimmin valtaamaan alaa myös terveydenhuollossa. Tulevaisuuden terveydenhuollon työvoima koostuu todennäköisesti yhdistelmästä sisäisiä resursseja ja kokopäiväisiä tehtäviä sekä tehtäväkohtaisia ulkoisia osaajia, jotka kutsutaan töihin tarvittaessa.

Väestön ikääntyminen ja digitalisaatio saattavat tasoittaa tietä terveydenhuoltoalan ja terveydenhuoltotyön muutokselle, mutta terveydenhuollon todellisuus on silti pidettävä mielessä. Varsinkin pitkäaikaissairaat potilasryhmät (ja pitkäaikaissairaiden kasvava määrä) tarvitsevat pitkän aikavälin suunnittelua ja koordinointia. Näin ollen onkin tärkeää keskittyä siihen, miten hoidon jatkuvuus turvataan edellä hahmotellussa pirstaloituvassa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Tulevaisuuden työvoima

Lähde: Accenture

Pula terveydenhuollon ammattilaisista

Terveydenhuoltopalvelujen kasvava kysyntä ja terveydenhuolto-organisaatioiden nykyiset toimintamallit ovat johtaneet rekrytointiongelmiin ja pulaan terveydenhuollon ammattilaisista. Seurauksena syntyy tilanne, jossa kaikkialle ei riitä terveydenhuollon ammattilaisia vastaamaan väestön tarpeisiin. Tästä voi aiheutua vakavia ongelmia terveydenhuoltojärjestelmän laadulle ja kestävyydelle. Ongelmia voivat olla muun muassa:

  • suuri alueiden välinen vaihtelu hoidon laadussa
  • tarpeettoman pitkät odotusajat hoitoon pääsyssä
  • aikapaineet potilaan ja lääkärin tapaamisissa
  • hoitohenkilökunnan ylikuormittuminen ja stressi.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että maailmassa on jopa 4,3 miljoonan henkilön vaje lääkäreistä, sairaanhoitajista ja muista terveydenhuollon ammattilaisista.

Pula on usein suurin kehittyvissä maissa, koska niissä on vain vähän lääketieteen ja terveydenhuoltoalan koulutusta tarjoavia ylipistoja ja muita oppilaitoksia.

Lääkäreiden ja sairaanhoitajien lukumäärä maittain tai alueittain 2010.

Lähde: NEJM

Myös kehittyneiden maiden syrjäseuduilla on usein lääkäripula. Jopa Suomessa on yhä hankalampaa rekrytoida lääkäreitä harvaan asutuille alueille. Kasvavasta ammattilaispulasta on kertonut muun muassa Suomen Lääkäriliitto.

Julkinen terveydenhuolto, lääkärityöpaikat Suomessa 2016-2019

Lähde: Lääkäriliitto


Freelance-talous

Siirtyminen keikkatalouteen, eli vapaiden markkinoiden järjestelmään, jossa organisaatiot palkkaavat itsenäisiä työntekijöitä lyhyiksi jaksoiksi ja jossa väliaikaiset työsuhteet ovat yleisiä, edellyttää huolellista eettistä tarkastelua. Freelancereillä ei nimittäin yleensä ole samoja oikeuksia kuin vakituisilla työntekijöillä. Niihin kuuluu oikeus työterveyshuoltoon (tai terveydenhuoltoon ylipäätään, kuten Yhdysvalloissa) ja lomakertymään. Tämä on erityisen tärkeää ottaa huomioon maissa, joissa sosiaalinen turvaverkko on heikko.

Freelancerit eivät yleensä kuulu työnantajan järjestämän työterveyshuollon piiriin edes Suomen kaltaisissa maissa, joissa on kattava julkinen terveydenhuolto. Tämä saattaa lisätä julkisten terveydenhuoltopalvelujen kysyntää. Näiden haasteiden vuoksi laajamittaiseen keikkatalouteen siirtymisen aiheuttamia haasteita on ehdotettu pehmennettäväksi esimerkiksi perustulolla.

Etätyö

Digitalisaatio vaikuttaa tulevaisuudessa myös tapoihin tarjota terveydenhuoltoa. Jo nyt on nähtävissä, että COVID-19-pandemian myötä etäpalvelujen kysyntä on noussut huimasti. Etäpalveluissa on helppoa muodostaa resurssipooleja, jotka vastaavat erityisosaamisen kysyntään tarpeen mukaan. Etäpalveluita järjestettäessä on mietittävä uudelleen sekä käytettävät kanavat että työntekijöiden toimenkuva. Esimerkiksi sairaanhoitajille voidaan antaa enemmän valtaa uusien tekoälytyökalujen ja lääkärien antaman etätuen avulla.

Joukkoistaminen, jossa jokin joukko tai ryhmä pyrkii saavuttamaan yhteisen tavoitteen, voi sekin muuttaa työn järjestämisen tapoja. Joukkoistamista varten on verkkoalustoja, joilla palvelun tarvitsijat ja -tarjoajat voivat ottaa yhteyttä toisiinsa vaivattomasti.

Etäasioinnin yleistasoinen malli.

Kuva: Etäasioinnin yleistasoinen malli. Perustuu yhdysvaltalaiseen American Well -yhtiön ratkaisuun.

Etäasiointi

Etäasioinnin suosio on kasvanut viime vuosina ja sitä pidetäänkin yhtenä tärkeimmistä uusista tavoista tuottaa terveydenhuollon palveluita. Etäasioinnin kysyntä kasvoi vuoden 2020 keväällä COVID-19-pandemian levitessä ympäri maailmaa.

Suomessa ja maailmalla on käytössä jo useita etäasiointiratkaisuja, joihin kuuluu myös yksityisten terveyspalvelutuottajien omia ratkaisuja, kuten Klinik Healthcare ja Mehiläisen OmaMehiläinen, sekä julkisen sektorin ratkaisuja kuten Apotti-järjestelmän Maisa-asiakasportaaliin integroitu videovastaanotto.

Monilla menestyvillä etäklinikoilla potilaiden kiireellisyysluokittelussa käytetään tekoälyyn perustuvia ratkaisuja, jotka yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten tekemän hoidon tarpeen arvioinnin kanssa, tai niiden tukena, säästävät kustannuksia ja auttavat potilasta löytämään tarvitsemansa hoidon.

Tapausesimerkki: Kotona asumisen tukipalvelut – mobiili arviointi- ja hoitoyksikkö

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on ottanut käyttöön sairaanhoitajajohtoisen ja mobiilin arviointi- ja hoitoyksikön. Mobiiliyksikössä on kaikki tarvittavat työkalut, kuten EKG-laitteet ja laboratorio pikakokeita varten sekä videoyhteys lääkärin konsultaatiota varten.

Tavoitteena on estää turhat sairaalakäynnit ja ambulanssipalvelujen käyttö suorittamalla hoidon kiireellisyysluokittelu ja monet akuutit terveydenhuoltopalvelut potilaan kotona. Hoidon antaa sairaanhoitaja, mutta koska lääkäriä voidaan konsultoida tarvittaessa, kaikki käyntikerralla tarvittava hoito voidaan useimmissa tapauksissa antaa ilman sairaalakäyntiä.

Hoitokerran kustannukset ovat näin vähentyneet dramaattisesti: 86 %:ssa tapauksista päivystyspoliklinikkakäyntiä ei tarvittu ollenkaan. Perinteiseen palvelumalliin verrattuna kustannukset alenivat vähintään 33 %.

Vaihtoehtoiset kanavat palvelun toimittamiseen (sama tarve)

Lähde: Eksote

Terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvointi

Yksi terveydenhuollon haasteista on terveydenhuoltohenkilöstön hyvinvointi, sillä se vaikuttaa suoraan potilaiden hoitoon ja potilasturvallisuuteen. Nykyinen suoriteperusteinen malli painottaa tuottavuutta hoitotulosten sijaan. Sen seurauksena hoitohenkilökunta kokee yhä enemmän työuupumusta, joka on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jota luonnehtii uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Tutkimuksessa ”A Survey of America's Physicians: Practice Patterns and Perspectives” vuodelta 2018 kerrottiin, että 78 % lääkäreistä kärsi työuupumuksesta. Vastaavia lukuja raportoitiin myös British Medical Associationin kyselyssä, jonka mukaan 80 %:lla lääkäreistä oli ”suuri tai erittäin suuri työuupumuksen riski”.

COVID-19 ja terveydenhuollon ammattilaisten kokema stressi

Hoitotyöhön liittyy normaaleissakin olosuhteissa paljon stressitekijöitä, mutta COVID-19-kriisi on lisännyt sairaaloissa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten taakkaa entisestään varsinkin pahimmilla epidemia-alueilla.

Kuten aiemmin tällä kurssilla on mainittu, useimmat terveydenhuoltojärjestelmät painottavat tehokkuutta ja kilpailukykyistä toimintatapaa, minkä seurauksena monilla sairaaloilla ei ole resursseja hoitokapasiteetin nopeaan kasvattamiseen. Kyseinen toimintatapa sekä maailmanlaajuisesta kysyntäpiikistä aiheutunut henkilönsuojain- ja hengityskonepula ovat kuormittaneet ensilinjan terveydenhuollon työntekijöitä ennennäkemättömällä tavalla ja aiheuttaneet stressiä, ahdistusta ja muita vakavia mielenterveysongelmia.

American Academy of Family Physicians (AAFP) teetti kyselyn, johon vastasi yhteensä 7 500 lääkäriä ympäri maailmaa. Vastaajista 5 000 työskenteli Yhdysvalloissa, missä COVID-19 levinneisyys on yksi maailman korkeimmista ja taudin vaikutukset ovat hyvin vakavia. Tulosten mukaan 50 % Yhdysvaltalaisista lääkäreistä oli itse hoitanut COVID-19 potilaita ja 64 % koki, että pandemia on lisännyt työuupumuksen tunnetta. Kysyttäessä Yhdysvaltaislääkäreiden käyttämiä keinoja selvitä työuupumuksesta, 29 % kertoi syövänsä enemmän kuin ennen, 19 % raportoi kasvaneesta alkoholinkulutuksesta ja 2 % ilmoitti itse käyttävänsä stimulantteja ja muita reseptilääkkeitä.


Kansalaisten odotukset ja käyttäytyminen

Myös kansalaisten odotukset ja käyttäytyminen ovat erittäin tehokas muutosvoima. Viimeaikaisten tutkimusten (esimerkiksi EY Future Consumer Index ja Deloitte Consumer Tracker) mukaan koronaviruspandemia on lisännyt kansalaisten huolta paitsi omasta myös läheisten terveydestä ja kasvattanut digitaalisten palvelujen kuten ruokaostosten kotiinkuljetusten ja etäterveydenhuollon kysyntää. EY:n Consumer Index (2020) -tutkimuksen mukaan terveyspalvelutuottajia pidettiin kaikkein luotettavimpina organisaatioina: 47 % kuluttajista kertoi luottavansa terveyspalvelutuottajiin täysin. Hallituksiin luotti täysin 28 %, brändeihin 17 % ja mediayhtiöihin 16 % kuluttajista. Luku osoittaa, miten keskeisessä osassa terveydenhuolto on ihmisten elämässä.

Terveydenhuollon on pyrittävä täyttämään kasvavat odotukset. WHO on ehdottanut, että maailman terveydenhuoltojärjestelmät ottaisivat päätavoitteekseen kyvyn vastata kansalaisten odotuksiin. Tavoite on esitetty muun muassa WHO:n laatiman Maailman terveysraportti 2000 -julkaisun osiossa, joka käsittelee terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta. Terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvien odotusten ennustetaan jatkavan kasvuaan johtuen muuttuvista tavoista, joilla ihmiset ovat nykyään yhteydessä yrityksiin, brändeihin ja valtion laitoksiin. Huonoa palvelua ja huonoja tuotteita ei siedetä pitkään, ja tuottajaa vaihdetaan helposti. Kasvaviin odotuksiin vastaaminen edellyttää terveydenhuollolta parempaa asiakaskeskeisyyttä.

Loading...

Kirjaudu ja tee tehtäviä

Seuraava kappale

II. Muutosjoustavan terveydenhuoltojärjestelmän rakennuspalikat

Aloita →