Sisällysluettelo
Johdanto
Muutoksiin mukautuva terveydenhuolto

I.Muutoksiin mukautuva terveydenhuolto

Tätä kurssia kehitettäessä vuoden 2020 aikana COVID-19-epidemia laajeni nopeasti pandemiaksi ja sen vaikutukset tuntuivat ihmisten arjessa joka puolella maailmaa. Viruksen nopea leviäminen aiheutti pelkoa ja epävarmuutta. Rajoja suljettiin, lentoja peruutettiin, koulut, kaupat ja ravintolat suljettiin. Tavallinen arki pysähtyi ja vauraidenkin maiden terveydenhuoltojärjestelmillä oli vaikeuksia selvitä nopeasti leviävän viruksen aiheuttamasta kriisistä.

Covid-19-viruksen aiheuttama pandemia on monille meistä uudenlainen tilanne. Sen myötä on kuitenkin entistä helpompi hahmottaa terveydenhuollon merkitystä myös koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Miksi tarvitaan laaja-alaisempaa näkemystä terveydestä ja terveydenhuollosta?

Laadimme tämän kurssin, koska mielestämme on tarpeen auttaa hahmottamaan sitä, miten kaikille tärkeä terveydenhuolto on järjestetty ja miten ala kehittyy. Oma terveys on tärkeää meistä jokaiselle, ja siitä huolehtiminen on terveydenhuollon perimmäinen tehtävä. Terveydenhuollossa ei ole kysymys pelkästään sairauksien parantamisesta, vaan ennen kaikkea väestön terveyden parantamisesta tehokkaan ja vankan järjestelmän tuella.

Tällä hetkellä on käynnissä kolme merkittävää muutosprosessia, joihin terveydenhuollon on sopeuduttava:

  • Ensimmäinen on väestörakenteen muutos. Maailman väestö ikääntyy, kun ihmiset elävät pidempään, mikä tuo mukanaan uusia väestöterveyshaasteita.
  • Toinen prosessi liittyy jatkuvasti kiihtyvään teknologian kehitysvauhtiin, joka koskee kaikkia aloja, myös lääketiedettä, lääkealaa ja terveydenhuoltoa. Terveydenhuollon on pysyttävä ajan tasalla ja hyödynnettävä teknologista kehitystä mahdollisimman tehokkaasti.
  • Kolmantena, terveydenhuollon kustannukset nousevat vuosi vuodelta. Siksi tarvitaan lisää tutkimusta siitä, mikä terveydenhuollossa maksaa, kuka maksaa ja mistä, ja voidaanko terveydenhuollon palveluita hankkia tehokkaammin ja vaikuttavammin. Valtiolle ja kansalaisille kohdistuvat kustannukset eivät voi kasvaa jatkuvasti, vaan terveydenhuollon järjestelmää on kehitettävä taloudellisesti kestävään suuntaan.

Ongelmana kustannusten nousu

Käytämme terveyteen vuosi vuodelta enemmän rahaa. Edellä esitetyistä muutosprosesseista keskitytään ensin kustannuksiin, jotka tulevat nousemaan edelleen väestön ikääntymisen ja teknologian kehityksen myötä. Kustannukset ovat myös vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon keskeinen osa-alue. Terveydenhuollon kokonaismenot kasvavat nopeammin kuin bruttokansantuote (BKT). Vuonna 2016 terveyteen käytettiin maailmanlaajuisesti 7,5 biljoonaa (eli 7500 miljardia) Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa lähes 10:tä prosenttia maailman BKT:sta. Terveydenhuollon menojen osuus BKT:sta on suurin korkean tulotason maissa: keskimäärin noin 8,2 %. Vuosina 2000–2016 maailmanlaajuiset terveydenhuoltomenot kasvoivat joka vuosi. Menojen reaalikasvu oli keskimäärin 4,0 %, eli nopeampaa kuin maailmantalouden vuotuinen 2,8 %:n kasvu. Vuonna 2000 terveydenhuollon menot olivat keskimäärin 1 357 Yhdysvaltain dollaria henkeä kohti korkean tulotason maissa. Vuoteen 2016 mennessä menot olivat nousseet 66 % 2 257 dollariin.

Suomessa terveydenhuollon kokonaismenot prosenttiosuutena BKT:sta ovat pääasiassa kasvaneet viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Vuonna 1980 prosenttiosuus oli 5,9 %, kymmenen vuotta myöhemmin 7,2 % ja 6,7 % vuonna 2000. 9,3 %:n huippu saavutettiin vuonna 2016, minkä jälkeen osuus on pysynyt suunnilleen samana.

On syytä uskoa, että terveydenhuoltoon suunnattuja resursseja ei välttämättä käytetä kaikilta osin järkevästi. OECD:n raportti ”Tackling Wasteful Spending on Health” esitteli tietoja turhista hoidoista ja haaskatuista resursseista. Raportin mukaan terveydenhuoltomenoista menee hukkaan varovaisesti arvioituna 10 % ja pessimistisimpien arvioiden mukaan jopa 34 %. Hukkaan menemisellä, eli hukalla, tarkoitetaan palveluita ja prosesseja, jotka ovat joko haitallisia tai jotka eivät tuota hyötyjä. Termillä viitataan myös kustannuksiin, jotka voitaisiin välttää käyttämällä edullisempia mutta saman tai paremman hyödyn tuottavia vaihtoehtoja. Hukka voi johtua tarpeettomista kliinisistä hoidoista, kliinisessä työssä aiheutuvasta- tai hallinnossa syntyvästä hukasta. OECD:n raportissa todettiin, että merkittävä osa OECD-maiden terveydenhuoltomenoista on parhaimmillaankin tehotonta ja pahimmassa tapauksessa hukkaan menevää. Muutamia esimerkkejä:

  • Suoritettujen kardiologisten toimenpiteiden määrä vaihtelee jopa 300 % sairaaloiden välillä ja polven tekonivelleikkauksien määrä vaihtelee jopa 500 %. Näin suuret erot eivät selity sattumalla tai potilaspopulaation eroilla.
  • Jopa 50 % mikrobilääkemääräyksistä on tarpeettomia.
  • Epätarkoituksenmukaisten käyntien osuus päivystyspoliklinikkakäynneistä on 12–56 %.
  • Geneeristen lääkevalmisteiden käyttö vaihtelee välillä 10–80 %.
  • Hallintomenojen osuus vaihtelee yli seitsenkertaisesti sairaaloiden välillä.

Menojen historiallisen ja ennustetun kasvun perusteella voidaan olettaa, että seuraavien vuosikymmenten aikana terveydenhuoltoon henkeä kohden käytettävä rahamäärä tulee kasvamaan. Suomessa sekä valtion terveydenhuoltomenojen että ihmisten itse terveyteensä käyttämän rahamäärän odotetaan kasvavan.

On aiheellista toimia ennen kuin on pakko: jatkuvasti kasvavien terveydenhuollon menojen aiheuttama rasite kotitalouksille ei voi kasvaa ikuisesti. On hyvä pohtia sitä, onko trendi väistämätön? Tuottavatko lisämenot ihmisille myös lisähyötyjä tai ylipäätään vastinetta rahalle? Nämä ovat vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon peruskysymyksiä.

Mitä opit tällä kurssilla

Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto (Value-based healthcare, VBHC) ei ole taianomainen ratkaisu kaikkiin terveydenhuollon ongelmiin. Se voi kuitenkin synnyttää rakentavaa keskustelua ja auttaa päättäjiä tekemään tulevaisuuden kannalta viisaita ratkaisuja.

Tällä kurssilla opit, mitä vaikuttavuusperusteisella terveydenhuollolla tarkoitetaan eri asiayhteyksissä ja miksi siitä puhutaan nykyään niin paljon. Kurssilla käytetään usein Suomea esimerkkitapauksena. Kurssin aikana analysoidaan paitsi vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon tulevaisuutta kunkin sidosryhmän näkökulmasta, myös sen vaikutuksia koko yhteiskuntaan – vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto on kehittyvä käsite, joka haastaa perinteisiä näkemyksiä siitä, miten terveydenhuolto tulisi järjestää.

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisille, kuten lääketieteen, hoitotyön ja terveydenhuollon hallinnon alalla työskenteleville. Toissijaisena kohderyhmänä ovat terveydenhuoltopalvelujen tarjoajat, alueelliset viranhaltijat, terveyspoliittiset päättäjät, eläkerahastot, julkiset ja yksityiset vakuutuksenantajat, suuret työnantajat ja kansanterveyslaitokset. Vaikka kurssin tärkeimpänä kohderyhmänä ovatkin terveydenhuollon ammattilaiset, sen suorittaminen ei vaadi erityisiä ennakkotietoja.

Toivotammekin tervetulleeksi kurssille kaikki teidät, jotka olette kiinnostuneita terveydestä ja terveydenhuollosta sekä niiden vaikutuksesta yhteiskuntaan!

Loading...

Kirjaudu ja tee tehtäviä

Seuraava kappale

II. Mitä vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto tarkoittaa?

Aloita →